Ilmiömarkkinointi

1 Posted by - 26.10.2014 - konsepti

Viimeaikoina ilmiöt ovat alkaneet jälleen kiinnostaa. Tulossa on esimerkiksi Ilmiön kaava.  Aiemmin ilmiöt olivat lähinnä yliluonnollisia nyt niistä halutaan arkipäiväisiä viimeisiä villityksiä. Kaikki haluavat nyt kokemuksellisuutta, elämyksellisyyttä, pelillisyyttä, merkityksellisyyttä sekä kassakoneen kilinää.

Ensiksi pitäisi varmaan erottaa tai ainakin jaotella vaikuttavuudellaan viraali-ilmiö, meemit, lööpit, megatrendit, hiljaiset signaalit sekä kaupallinen tuotteistaminen. Ilmiö on ilmeisesti jotain nopeastikin haltuunotettavaa, joka halutaan kaupallistaa siten että se elää yli yhden tai kahden sesonkikauden. Kuten muutoin kurimuksessa olevan Stockmannin Hullut päivät.

Populaarikulttuuri luo aina aikansa ilmiöitä. Hittejä tulee ja menee. Vain murto-osasta niistä tulee klassikoita. Pop up liikkeitä tulee ja menee mutta itse popup  on toistaiseksi pysyvä ilmiö. Ilmiö on ilmeisesti nykyään jopa vain yhden twiitin tai blogahduksen päässä. Mutti-ilmiö lähti Henri Alenin ilmiöstä. Mutti ei ihan vielä ole avokadopastan arkitasolla. Kysessä oli silti myös piikki kauppojen kassoilla ja tuote tuli kotikokkien käyttöön tavallista nopeammin.

Youtube ja Instagram ovat puhuttaneet alustoista eniten tänä vuonna. Olemme saaneet kielinaisen, mahtavia musiikkisovituksia. Soikkuu on noussut vloggaritähdeksi. Selfie, twerkkaus ja meemi ovat ”akateemisti” hyväksyttyjä sanoja. Instagram-sankareiksi ovat nousseet Benjamin sekä luontevasti useat valokuvaajat.

Onnistuneita tv-formaatteja ovat esimerkiksi Putous, Tanssii Tähtien kanssa ja Vain elämää. Teeveen puolelta tulevat myös kotimaiset henkilöilmiöt: Arman Alizad, Duudsonit sekä Riku ja Tunna, ELCrew (erityisesti Tuomas Enbuske). Sarasvuo on onnistunut palaamaan takaisin konkari-ilmiönä. Töttöröö luo alustaa uudelle youtube-sukupolvelle. IceBucket, Lastensairaala. Henkilöbrändäyksessä ovat onnistuneet esimerkiksi Katleena Kortesuo, Jari Parantainen sekä Ville Tolvanen. Mitä mahtaa kuulua Kaivuri-Jukalle, Cola-Ollille?

Onnistuneita sosiaalisia ilmiöitä ovat ollet esimerkiks Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Kallio-ilmiöt. Ilmiöitä ovat olleet luomassa mm. Timo Santala & Co, Yhteismaa sekä Demos. Viski kuohahti hetken vesilasissa, mutta esimerkiksi NIMBY ja BYOD ovat ilmiöitä.

Ilmiömarkkinointi ei ole helppolaji, kuten ei viraalimarkkinointikaan. Koska menestyksen yksi elementti on aitous, sitä ei voi feikata. Tuskin putouslaiset ymmärsivät ensimmäisiä hahmosia tehdessään mihin olivatkaan osuneet.  Suomessa on yritetty tuotteistaa koulutus, hiljaisuus, puhtaus ja diplomatia. Kuinks hyvin siinä on onnistuttu?

Yksi hyvä keskittymisharjoitus on miettiä mitkä ilmiöistä ovat jääneet tai tulevat elämään: karppaus, quantified yourself, big data, mindfullness, flash mobit, zumba. Tässä pari omaa vinkkiäni. Vilkaise esimerkiksi Gartnerin hypekäyrä, opinnäytetyö viraali-ilmiöstä tai Lemeonin Hittivideon valmistuskaava. Omia seuraamiani trendejä ovat esimerkiksi palvelumotoilu, pelillistäminen, verkostot sekä osallistaminen. Olen lähes varma että ilmiökaavat muistuttavat suunnattomasti esimerkiks palvelumuotoilun ja tarinallisuuden kaavoja.

Onko ilmiön luonti luontevampaa myynnille, markkinoinnille, viestinnälle, (tapahtuma)tuottajalle vai (yhteisö)managerille? Twiittiystävällisesti voisi muotoilla ”Ilmiö on jokaisen ulottuvilla, mutta jokainen ei ole ilmiö.” Onko esimerkiksi startup tai jakamistalous ilmiö vai käsite? Voiko ilmiön luoda vain markkinoinnilla? Tällä hetkellä yksi ilmiö tuntuu olevan yli muiden: yhteisöllisyys. Se joka liikauttaa yhteisöä on ilmiön iholla.

Yrittäjyyttä ja vanhemmuutta ei voi kaavoittaa vaikka kuinka syntyy hittioppaita ja guruja. Kyse on monen muuttujan systemaattisesta haltuunotosta, josta onnekas sattuma (viraali) on vain yksi väliaikainen ilmiöviipale arjen pitkässä juoksussa. Tosin se tietysti voi muutta jollakulla kaiken.

Kuva: Marissalouie.com

viral-marketing-wheels

 

Aiheeseen liittyvät:

No comments

Leave a reply