Hyvien opettajien ylistys

2 Posted by - 11.5.2011 - muutos, strategia

Peruskoulu on suomalainen innovaatio ja tulevaisuuden vientituote. Jalokivi jota ei ole osattu hyödyntää vielä riittävästi. Huippuosaaminen jonka arvo suomalaisittain huomataan vasta kun se kansainvälisesti rankeerataan huipuksi.

Kun haetaan yhtä suurta menestysselittäjää, olen samaa mieltä intuitiivisten asiantuntijoiden kanssa: hyvät opettajat. Sinä päivänä kun opettajaksi joudutaan eikä päästä olemme pulassa.

Työtä eturintamassa
Opettajat joutuvat tekemään käytännön työtä eturintamassa huomioiden valtavan hallintovirkakoneiston vaatimukset. Tulevaisuuden peruskoulun avainasemassa ovat yksittäiset opettajat enemmän kuin hallintovirkamiehet.

Monesti huudetaan että opettajien pitäisi tutustua yritysmaailmaan, mutta ehkä yritysmaailman pitäisi tutustua koulumaailman menestystekijöihin. Ehkä Suomen parhaat ”johtajat” löytyvät nimen omaa alaluokilta.

Opettajien koulutuksen paikka on korkeakoulutuksen kärkikastissa, mutta aika tuskaisesti se on joutunut taistelemaan ansaitusta asemastaan. Opettajakoulutuksesta kannattaisi tehdä pilotti, jossa hyödynnettäisiin sekä ammatti-, että tiedekorkeakoulun parhaat puoleet. Koska kyllä opettaja on enemmän ammatti- kuin tutkijasuuntautunut. Työelämä arvostaa moniosaavia opettajataustaisia uurastajia.

Muiden selittävien tekijöiden metsästystä
Peruskoulun arvovalinnoissa on tehty alun perin jotain oikein, koska se on kestänyt yhteiskunnalliset murroskriisit kohtuullisen hyvin. Suomalaiset ovat oivaltaneet jotain paremmin kuin jenkit, britit, saksalaiset, japanilaiset ja ruotsalaiset.

Ala- ja yläluokkien valtakuilu on valtaisa, mutta onko se yksi selittävä menestystekijä. Kysehän on siirtyminen keskitetystä mallista hajautettuun malliin. Oikein ajoitettu syventymishetki. Itse en usko yhtenäiseen peruskouluun ennen kuin järjestelmät taustalta puretaan. Näitä ovat koulutus-, valta- ja palkkausrakenteet.

Suomessa koulu alkaa virallisesti vasta seitsemän vuotiaana. Onko ajoitus osunut oikeaan, jotta mielikuvituksekas leikki kantaa riittävän pitkälle?

Tuntijako on minulle käsittämättömän jäykkä, mutta ehkä nykykompromissi on ollut menestyksen pohja. Mitä järkevää uudistusta siellä on saatu läpi 40 vuoden aikana? Vain kustantamot oivat oivaltaneet tuntijaon ja OPSien ”markkinamahdollisuuden”.

Seuraavat kehitysloikat
Se mitä itse kaipaan lisää kouluihin on yritteliäisyyttä (ei yrittäjyyskasvatusta) ja yhteisöllisyys. Koulu on sitä samaa työelämälle, mitä päiväkoti on koululle. Valmistautumista seuraavaa etappia varten. Valmistautumista (työ)elämässä pärjäämiseen.

Hyvien käytänteiden ”monistaminen” tuntuu olevan julkisella puolella toiveunta, koska mikään ei saa erottautua liikaa. Ettei järjestelmä kaadu. Suomi tarvitsee kuitenkin ketteryyttä, sitä kuuluisaa Nokia-ihmettä. Meillä on huolestuttavia merkkejä peruskoulun jälkeisestä pudokaskuopasta. Oppilaamme ovat vielä osaavia mutta eivät enää onnellisia.

PISA on tehnyt hyvää koulumaailman arvostukselle, mutta sen auringonpaisteeseen ei voi jäädä köllöttelemään. Se on vain yksi mittari monien joukossa. Meidän on katsottava tulevaan eikä piehtaroitava menneisyyden kulta-ajoissa. Sometu-keskustelu näkymättömästä oppimisesta on tervetullut tuulahdus. Suosittelen sen pohtimista kaikille tulevaisuuden kasvattajille.

Tarvitsemme ennovaatiota (=ennakointi + innovaatio). Eikö olisi aika alkaa tosissaan pohtia uutta, yhä avoimempaa peruskoulu 2.0:a. Sen kehittämisessä kannattaisi kuunnella opettajia, jotka yhä vielä joutuvat pidättelemään todellista osaamistaan.

Kirjoittaja on bisnessparraaja, jolla on luokanopettajataustaa.

Aiheeseen liittyvät:

2 Comments

  • Tero Toivanen 11.5.2011 - 16.42 Reply

    Miksi emme suoraan siirtyisi peruskoulu 3.0:aan. Eikö olisi hyvä olla kehityksen edellä eikä sitä seuraamassa (ehkä jopa syntyisi se uusi Nokia-ihme!).

    • Vesa Ilola 12.5.2011 - 11.27 Reply

      Kehittyvissä maissa välivaiheet on hypättävä ohi, Suomessa ne on kiemurreltava läpi. Kolmas nettiaalto on semanttista, ehkä aloittamasi ansiokas keskustelu näkymättömästä oppimisesta johtaa kohti tätä.

    Leave a reply