Millä eväin voittoon?

2 Posted by - 11.4.2011 - rahoitus, startup, TEKES

Kansainvälistymispaneeli 11.4.2011 Oulun kaupunginteatterissa. Lavan toisella puolella julkiset toimijat, toisella puolella eri elinkaaren vaiheessa olevia olevia yrittäjiä.

Yritykset: Wheslyn Group Oy, Heidi Jaara, Balmuir-tuotemerkki, myydään 30 maahan. Liikevaihto 400 000 tuplaantuu. Gantt haluaa kopioida nahkatuotteita. Prism Microwave, Juha Mört, 50 maahan, myynti 15 MEUR, radiolaitteita tukiasemiin, pääasiakkaat verkonrakentajat. Valkee Oy, Juuso Nissilä kirkasvalo korvaan, askeleet kansainvälistymiseen, 16 henkeä, kasvu kotimaassa, myyntitiimi kohdemarkkina-alueille.

Aimo Kortteen Konepaja Oy, Ylivieska, Jarmo Soinsaari,  20 maahan tuotteita, 60 % viennistä. Nestor Cables Oy, Kaarlo Nurmiranta 30 MEUR, 20 % vientiä, globaali raaka-ainehankinta,  Mawell Oy, Kimmo Alaniska, terveydenhuoltosektorin ratkaisuja 32 MEUR, 60 % viennistä, Pohjoismaat päämarkkina-alue, julkinen sektori 90 %

Palveluntarjoajat: BusinessOulu, Juha Ala-Mursula / Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Marjo Kolehmainen / Oulun Kauppakamari, Jaakko Okkonen/ TEKES, Pauli Berg  / Finnvera, Vesa Kuusento/  Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, Petri Saravesi / Ernst & Young, Kirsi Putkonen / Twinspark Oy, Jouko Kyllönen / Finpro, Risto Kaski / Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Ilkka Yliniemi/ Oulun Matkailu, Kaisu Laurila-Seluska

Suomi on tienhaarassa

Miltä Suomi näyttää nyt vaalien alla? Onko suuntana kansainvälistyvä vai Impivaara-Suomi? On opittava muiden maiden kauppatavat, säännöt, sopimukset. Emme voi käpertyä kotimarkkinoihin. Ikärakenne seuraavan viiden vuoden aikana muuttuu radikaalisti yritysmaailmassa, noin kolmannes pk-yrityksistä joutuu tekemään sukupolven vaihdoksen.

Perisynti Suomessa on luoda itselle henkisiä esteitä.  Tarvitaan verouudistusta ja kakun kasvattamista. Ei rahaa voi vain jakaa. Jatkossa tarvitaan viisasta taloudenhoitoa.

Rahoituskysymykset puhuttavat

Rahoitus on pk-yrittäjien suurin haaste. Rahaa on maailma täynnä, mutta miten ne löytävät oikeaan kohteeseen. Tarvitsemme kärsivällistä sijoitusrahaa. Kolmen vuoden exit on liian nopea väylä. Yritys myydään raakana kun ei saada pääomarahoitusta kipukohtiin.

Rahan kasaanjuoksu on haasteellista, pääomakasat ovat liian pieniä Suomessa. Riskihakuinen pääoma puuttuu. Vain 100% varmoihin ratkaisuihin löytyy rahoitusta kotimarkkinoilla.

”Meillä on hyvä avustusmalli, mutta avustus on jälkijättöistä. Riskirahoitus on ongelma. Yritykset eivät kaipaa pieniä julkisia avustuksia vaan riskirahaa kasvuloikkaan. Väli nollasta kasvuun ja markkinavalloitukseen on rahoitettava ja tyypillisesti se tehdään riskirahoituksella.”

Tuet ja riskirahat ovat eri asioita. Riskirahaa kaivataan. Yrittäjillä pinnalla cash flow kun burn rate kasvaa 200 % kuussa, jätättävä budjetti.  taival täynnä kassakriisejä kylmä hiki otsalla otetaan päin.

Omin vain tuetuin avuin maailmalle

Palvelutarjoajilla on halua toteuttaa Yhden luukun periaatetta. Palveluiden pirstaloituminen on koettu ongelmaksi. Haketuskammoa ei kannata enää potea. Eli palvelumuotoja nostetiin esiin

ELY: Yrityksen kehittämisavustukset, valmistelevaa työtä voidaan olla tukemassa, taustaselvittelyyn.  Hankkeilla voidaan nopeuttaa markkinoille menoa. Finpro: Mille markkinoille, millä toimintamalleilla, mistä oikeat kumppanit. Väliaikainen, ulkoistettu osaaminen. Fokuksen säilyttäminen. Keskittyminen 2-3 maahan.

Esiin nousivat tuotteistetut asiantuntijapalvelut: Pienellä pääomapanostuksella voi saada pysyvän  keskustelu- ja sparraussuhteen asiantuntijan ja yrityksen välillä.

”NIY-rahaa voisi saada useampikin. Tuetaan viiden sijaan 15 sellaista, jotka voivat tuottaa positiivista ROI:ta 5 vuodessa.”

Ilkka Yliniemi haastoi keskustelua, väittämällä että tuotteistettujen palveluiden vaikuttavuus on nolla. Hänen lääkkeensä oli: ”Ostakaa lentolippu ja menkää maailmalle tekemään bisnestä asiakkaiden luo. Älkää pyörikö kotinurkissa asiantuntijoiden kanssa.”

Yhteenvetona todettiin ettei valitettavasti ole yhtä menestysmallia antaa pk-yrittäjälle. Jokainen joutuu oman juttunsa räätälöimään ja tekemään jalkatyön.

Viennin oppii vain menemällä maailmalle

Toimiiko vientirengas samaan suuntaan ja samalla idealla menossa oleville yrityksille. Toiselle vienninedistäminen on kuin uimakoulu kuivalla maalla, toiselle turvallinen väylä oppi yhdessä bisneksistä.  Bisnes on kilpailua kontakteista. Yrittäjän pitää itse lähteä maailmalle selvittämään menestymisen mahdollisuuksia. Opit saadaan asiakkaan luona. Silloin tarvitaan kontakteja. Ensimmäinen tai toinen reissu ei ehkä tuota osumaa.

Löytyykö uskallusta?

Miten maailmalta löytää samassa asemassa olevia toimijoita?  ”Oulu on maailman paras paikka tehdä innovaatioita, mutta ei välttämättä tehdä tuotekehitystä.”Olemmeko riittävän nälkäisiä kasvuun? Asennetyötä tarvitaan: Yrittäjyys on ollut kirosana eikä menestyksen mittari.

Osaamista on. Kokemusta on. Näyttöjä on. Puutetta on itsetunnosta, yhteistyöstä ja pääomarahoituksesta.  ”Eihän me voida mitään tehdä, kun kaikki menee Aasiaan” Kysymys on siitä että kuka osaa laittaa oikean porukan kasaan. Ouluseutu yrittää tehdä parhaansa yhä paremmalla ja vuorovaikutteisemmalla yritysyhteistyöllä.

Eväitä ja ehdotuksia

1) Kuinka finanssimaailma voisi omaehtoista yksityistalouksien rahoituksista kansainvälisistä rahastoista. Pohjois-Suomessa kyseessä on miljardipotti.

2) Oulun matkailussa 50+ toimijaa on saatava tuottavampaan yritysyhteistyöhön. On yhdessä mietittävä mihin markkinointirahoja kannattaa laittaa. Kiinan markkinoita selvitellessä nousi uusi tuotteistami-idea pintaan: innoturismi

3) Messujen hyödyntäminen. Wheslyn Group luopui agentuureista ja pyrki itse oleellisten messujen ja tapahtumien paraatipaikoille luomaan kontaktiverkostoa. Saksalaisten malli: ensin messuille vierailijana ja sitten osastolle.

4) Konsortiomalli, jolloin luodaan terävä markkinointikärki – ja yksikkö useammalle yritykselle.

5) Yrityskummit, kokeneet ja maailman vesissä lionneet kaverit kehiin

6)  Suomea taitamattomat MBA-opiskelijat jalkautetaan yrityksiin yhdessä Martti Ahtisaari- Instituutin kanssa. Kansainvälisten harjoittelijoiden hyödyntäminen. Opiskelijoiden innostaminen vaihtoon. Tänne on tulijoita, mutta valitettavasti täältä ei ole tarpeeksi lähtijöitä.

Aiheeseen liittyvät:

No comments

Leave a reply