Pelastaako Suomen tuotteet vai palvelut?

1 Posted by - 7.4.2011 - palvelut, TEKES

Sanovat että Suomi elää viennistä. Että vienti kustantaa puolet hyvinvointivaltiostamme. Konepajateollisuus on toiminut aina vientivetoisesti. Samoin metsä, ICT, sähkötekniikka ovat hallinneet vientiämme vuosikymmenet.

Teollisuusyrityksemme kuitenkin muuttavat muotoaan.  Suunnittelu, rahoitus, logistiikka, markkinointi sekä huolto‐ ja ylläpito ovat nyt keskeisin lisäarvon lähde. Esimerkiksi  ICT‐sektorin palveluvienti on jo moninkertainen matkapuhelinvientiin verrattuna.

Kirjassaan Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä‐Anttila purkavat tuote- ja palveluteollisuuden raja-aitoja.

Suhdelukuja ja syklejä. Teollisuuden osuus tuotannostamme on työvoimalisesti noin 10%. Palvelubisnestä on siis maassamme karkeasti 90 %. Sama suhde löytyy Nokiasta. Nokian 20 000 työntekijästä vain 10 % on teollisuusduunareita. Nokia onkin ollut yksi Suomen suurimpia t&k- ja palveluyksikköjö.

Talouskriisejä tulee noin 10 vuoden sykleissä, mutta pahimmat vientinotkahdukset tapahtuivat 1991 ja 2009. Nämä heijastuivat myös kotimarkkinoille ja työllistymiseen. Työllisyyden lisäys tulee jatkossa pienistä puroista.

Kiina oppi vihdoin kaupallistamaan keksinnöt ja soveltamaan kapitalismin parhaat puolet. Se palaa maailmanherruuteen 250 vuoden tauon jälkeen. Enää sieltä ei tulee krääsää vaan huipputeknologiaa, rahastosijoituksia sekä huippulahjakkuuksia.

pajarinen-mika-missa-arvo-syntyy.jpg

Tuotteet ja palvelut lähentyvät ja tarvitsevat toisiaan. Ne elävät symbioosissa. Apple ja iTunes, Amazon ja Kindle ovat hyviä esimerkkejä. Rauta tarvisee softaa ja sisältöä, haluttu sisältö mahdollistaa uutta laitealustaa. IBM lopetti kokonaan laitevalmistuksen ja siirtyi ratkaisukeskeiseksi palvelutoimittajaksi koulutukseen, rahoitukseen, terveydenhuoltoon, energiasektorille ja vähittäiskauppaan.

Vastakohtia ja mullistuksia. Kiireisen ja monimutkaisen rinnalle halutaan yksinkertaista ja helppoa. Maassamme jatkuu yhtäaikainen työttömyys ja työvoimapula toisaalla. Tarvitsemme läpinäkyvää ja avointa ekosysteemiä, jonka sisällä on tiukkaa kilpailua. Ideoita kalastellaan laajasti, mutta kaupallinen täsmäsovellus pyritään pitämään tiukasti suojattuna patenttien ja lakimiesten avulla.

Luovaa uusiutumista tarvitaan sekä kasvun että taantuman aikana. Työnjako ja arvon tuotanto muuttuvat joustavimmaksi ja kasautuviksi. Osaajat siirtyvät ketterästi toteuttamaan sitä, mitä kulloinkin tarvitaan. Raja-aidat kaatuvat ja teoriakolmiot kääntyvät päälaelleen. Tapahtuu yllättäviä ja nopeita muodonmuutoksia, jotka sysäävät ennalta-arvaamattoman ja hallitsemattoman dominoefektin kuten finanssikriisi ja tsunami tekivät.

Ketterä kaupallistaja pärjää jatkossa. Pienet ketterät toimijat mahdollistavat toimivan ekosysteemin suurten veturien rinnalla. Piilaakso ei ole sen innovatiivisempi kuin Ouluseutu. Siellä osataan vain valikoida ja soveltaa kaupalliset ideat menestykseksi paremmin. Suomen kilpailukeinoja ovat yhä avoimuus, innovatiivisuus, osaaminen ja rehtiys globaalisti.

Suomi on oppinut fiksuksi ja ketteräksi. Täällä ovat aina olleet korkeat kustannukset ja pitkät etäisyydet.  Suomi on ollut näppärä omaksuja ja suoraviivainen toteuttaja. Suorittavasta työstä on siirrytty asiantuntijatehtäviin. Talvivaaran kaivos ja Angry Birds ovat esimerkkejä aikamme menestystarinoista. Ne eivät ole syntyneet ilman kokeiluja, riskejä ja  yritteliäisyyttä.

Onnellinen loppu? Hyvinvointi tarvitsee kohtuullista, kestävää ja vastuullista kasvua. Talouskasvu Suomessa on hidastunut. Mittarit, arvostukset ja merkitykset siirtyvät hiljalleen tuotannosta myös onnellisuuteen. Voimmekin lohduttautua että vaikka Suomi ei ole enää kilpailukykyisin olemme silti halutuin maa asua onnellisuuden mittareilla.

Suomen mahdollisuus on olla jatkossa ketterä globaali auttaja. Meillä on annettavaa sovittelijoina, koulutuksen esimerkkimaana, puhtaan veden ja luonnon hyödyntäjänä. Tähän tulokseen tuli Suomen maabrändiselvityskin.

Lue lisää teemasta kirjoittajien TEKES-seminaariaineistosta

Aiheeseen liittyvät:

No comments

Leave a reply